Suomen Melontakouluttajien vuosikokous GoExpo-messujen aikaan.

1. Kerro hieman itsestäsi ja vastuualueestasi Tukesissa. 

Nimeni on Jaakko Leinonen ja olen siirtynyt Tukesin kuluttajaturvallisuusryhmään viime tammikuussa. Sitä ennen työskentelin kunnan ympäristöterveydenhuollossa terveystarkastajana ja vastasin mm. kuluttajaturvallisuus- ja terveydensuojelulakien valvonnasta.

2. Miten kuvailisit Tukesin roolia valvovana viranomaisena?

Tukesin rooli valvontaviranomaisena on ”etupainotteinen”. Pyrimme valvonnassa yhteistyössä toimijoiden kanssa ennakoimaan mahdollisia vaaratilanteita sekä auttamaan tarvittaessa palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa siten, että ne ovat mahdollisimman turvallisia suorittaa. Lähtökohtaisesti emme ole ensin ”sakkolappua tarjoamassa”, vaan katsotaan yhdessä miten toimintoja voidaan viedä eteenpäin.

3. Millainen kuva sinulla on suomalaisen melonnan ja melontapalveluiden turvallisuudesta tällä hetkellä?

Jos seuraa tilastoja, niin kokonaisuutena hyvin menee. Vuodessa palveluihin osallistuu maassa noin 20.000 asiakasta ja viimeisestä vakavasta onnettomuudesta on jo pitkä tovi aikaa. Läheltä piti-tilanteita tulee kuitenkin meille tietoon vuosittain, mutta niistä on hyvin selvitty. Tähän euforiaan ei kuitenkaan kannata tuudittautua, vaan jatkuva palvelun kehittäminen takaa yhtä hienot tilastot myös tulevaisuudessa. Koskenlaskua palveluna voidaan pitää tietyissä olosuhteissa tai osan aikaa vuodesta korkeariskisenä.

4. Kuluttajaturvallisuuslaki keskittyy kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvontaan. Voiko myös vapaaehtoinen seura- ja järjestötoiminta olla lain piirissä?

Palvelut jotka on suunnattu ainoastaan jäsenille ovat kuluttajaturvallisuuslain soveltamisen ulkopuolella. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi metsästysseurojen jäsenilleen järjestämät tapahtumat. Muutoin kuluttajaturvallisuuslaki käsittään lähes kaikkea palvelutuotantoja. Lain soveltamisessa ei ole merkitystä onko tarjottava palvelu maksullista vai maksutonta.

5. Pitäisikö suomalaisiin kaupallisiin melontapalveluihin ja melontapalveluiden tarjoajiin kohdistaa mielestäsi erillistä valvontaprojektia?

Nyt vuoden 2016 lakimuutoksen jälkeen oli mielenkiintoista projektin kautta tutustua toimialaan ja sen käytänteisiin valtakunnallisesti. Palaute projektista oli pääasiallisesti positiivista. Ulkopuolinen toimintojen tarkastelu koettiin hyödylliseksi. Seuraavaa projektia vastaavassa laajuudessa täytyy harkita joskus tulevaisuudessa. (toim. huom. – kyseessä Tukesin 2017 tekemä koskenlaskupalveluiden turvallisuusprojekti)

6. Mihin melonnan ja melontapalveluiden turvallisuudessa mielestäsi pitäisi kiinnittää erityistä huomiota Suomessa?

Projektin lopputuloksessa nousi kaksi asiaa erityisesti esille. Ensimmäisenä on hypotermiariskin tunnistaminen palvelussa ja siihen varautuminen sekä toisena vähän laskevien kippareiden ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito.

7. Löytyykö Tukesilta tällä hetkellä jotain ”kättä pidempää” melontaturvallisuuden edistämiseen, josta yhdistyksen jäsenien olisi hyvä tietää?

Riskien arviointiin ja hallintaan löytyy paljon erilaisia työkaluja. Murtosen Mervi Tampereen yksikössä on kehitellyt  laaja-alaisesti noita työkaluja sekä järjestänyt niistä koulutuksia. Reilusti vaan Merviin yhteys, jos kiinnostus heräsi.

Jaakko Leinonen (kuva Tukesin verkkosivuilta)

Kuluttajia pyydetään usein allekirjoittamaan lomakkeita, joiden mukaan asiakas vapauttaa palveluntarjoajan vastuusta mahdollisissa vahinkotapauksissa. Suomessa vastuuvapauslomakkeet eivät missään olosuhteissa vapauta palveluntarjoajaa velvoitteista.

Melontakouluttajat piti vuosikokouksen Tampereella

Tukes järjestää huhtikuussa kolme koulutustilaisuutta kuluttajapalveluiden vaarojen tunnistamisesta.

Tietoa onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista kannattaa hyödyntää vaarojen tunnistamisessa ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä. Kuluttajille palveluita tarjoavan onkin pidettävä kirjaa toiminnassa tapahtuneista onnettomuuksista. Vakavimmista onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista on myös ilmoitettava Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes).

Kuntien ja aluehallintovirastojen toimivalta kuluttajaturvallisuusvalvonnassa päättyi ja valvonta siirtyi Tukesiin 1.toukokuuta 2016 alkaen. Lisäksi palvelun tarjoamisen aloittamista koskeva ilmoitusvelvollisuus poistui. Kuluttajapalveluiden valvonnan valtiollistamisen myötä jää vain yksi palveluiden valvontaan keskittyvä viranomainen, Tukes.

Aiemmin luokkaan II kuului mm. suojaus hukkumiselta, mutta pelastusliivit kuuluvat jatkossa vaativampaan luokkaan III. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet (AVIt) valvovat ammattikäyttöön tarkoitettujen henkilönsuojainten vaatimustenmukaisuutta, ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) valvoo kuluttajakäyttöön tarkoitettujen henkilönsuojainten vaatimustenmukaisuutta. Asetusta sovelletaan 21.4.2018 alkaen.

Muista maksaa jäsenmaksu ja osallistu suomalaisen melontakoulutusjärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon.